Kompostointi ja kierrätys

Teksti: Heidi Honkamäki
Kuvat: Rekolabiodyn Oy

Kangasalan Heponiemessä sijaitsevalla Rekolan maatilalla on viljelty biodynaamisesti 1970-luvun alusta lähtien. Vuoden 2011 sukupolvenvaihdoksen jälkeen viljelyä ovat jatkaneet Joona Rekola sekä Henri Murto, jotka tuolloin perustivat nykyisen Rekolabiodyn Oy:n.

Pihvikarjan lihaa ja leipomotuotteita

Joona Rekolalle kotitilalla jatkaminen ei ollut itsestäänselvyys. Lukion jälkeen hän lähti opiskelemaan liiketaloutta pääkaupunkiseudulle, mutta päätyi - omien sanojensa mukaan ”monien sattumusten kautta” - vuonna 2011 takaisin Kangasalle hoitamaan kotitilaa.

”Sitä en ole katunut”, hän toteaa.

Rekolan biodynaamisella maatilalla Joona vastaa tilan kotieläimistä ja peltoviljelystä. Tila tuottaa Limousin -pihvikarjan lihaa sekä kotileipomossa valmistettavia leipiä ja mysliä.

Rekola kertoo, että tilan asiakkaita ovat Tampereen seudulla asuvat kotitaloudet, jotka arvostavat luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti tuotettua lihaa sekä leipiä.

rekola-leivat

Ekologisuus on maatilalla tapahtuvan viljelyn perusta

Rekolan maatilalla on biodynaamisen perinteen mukaan pyritty luomaan mahdollisimman kokonaisvaltainen ravintokierto.

”Tämän ansiosta tilan ympäristön kuormitus on minimoitu”, Joona Rekola kertoo.

Omassa elämässään Joona toteuttaa ekoarvoja muun muassa suosimalla luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Hänen ekovinkkinsä Ekonan lukijoille puolestaan on:

”Suosi paikallistaloutta! Kuluta mahdollisuuksiesi mukaan mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja elintarvikkeita, palveluita ja muita tuotteita.”

emolehmat-rekola

Puutarhalta avomaavihanneksia ja -juureksia

Henri Murto on opiskellut ja harjoittanut biodynaamista viljelyä 15 vuotta. Rekolaan hän saapui vuonna 2008, kierreltyään ensin biodynaamisia tiloja maailmalla.

Maatilalla Henri Murron vastuulla on tilan yhteydessä toimiva Rekolan puutarha Ky., jonka tuotantohaarana on avomaavihannesten ja -juuresten viljely. Puutarhalta myydään tuotteita yksityisten kuluttajien lisäksi muun muassa ravintoloihin ja päiväkoteihin.

”Ihmisen rooli luonnossa on toimia hoitajana”

Henri Murrolle ekologisuus ja ympäristönsuojelu merkitsevät tietoista maan, kasvien, eläinten ja ihmisten hoitamista.

”Ihmisen rooli luonnossa on toimia tasapainoittajana ja hoitajana; emme voi riistää loputtomiin ehtymättömiä luonnonvaroja, vaan kierto- sekä biotalouden on noustava yhtä arkisiksi asioiksi kuin hampaiden pesu.”

Omassa elämässään Murto toteuttaa ekoarvoja pääasiassa oman työssään, mutta myös kulutusvalinnoissaan.

”Viljelen hyvää ja terveellistä ruokaa, jonka tuottamiseen käytetty hiilijalanjälki on lähes olematon.

Pyrin myös panostamaan laatuun jokaisessa ostopäätöksessä: mietin aina, mikä on tarpeellista. Sijoitan myös laadukkaisiin työvälineisiin; ne kestävät pitkään, eikä tule tarvetta ostaa halpoja kiinakopioita, joiden tuotanto on ekologisesti ja eettisesti hyvin kyseenalaista.”

Henrin ekovinkit voisi vaikka lisätä omaan kauppalappuun joka kerta ostoksille lähtiessä:

”Tedosta valtasi kuluttajana, anna palautetta kauppiaille, panosta laatuun ja kuluta kohtuudella käyttötavaroita!”

Teksti ja kuvat: Heidi Honkamäki

Tampereen Aleksanterinkadulla sijaitsee oikea hyvän tuulen kauppa, Forget-Me-Not, jonne kannattaa rohkeasti pistäytyä.

”Olen koettanut koota saman katon alle kaikkea sellaista mikä tuottaa hyvää mieltä ja iloa. Pohjavirtana kulkevat ekologisuus ja eettisyys”
, yrittäjä Emmi Laiho kertoo.

Haastattelin Emmiä kaupan sivuhuoneessa, jonne pujahdettiin hauskasti oviaukon edessä seisovan vaaterekin läpi.

”Kuin väärässä ajassa”

Kirppareiden kiertely ja värikäs, vintage-tyylinen pukeutuminen ovat olleet Emmille elämäntapa nuoruudesta lähtien.

”Jo teini-ikäisenä ihastuin äitini säilyttämiin 60-70-luvun vaatteisiin.”

Emmi kertoo olevansa ikuinen nostalgikko. ”Koen eläväni ikään kuin väärässä ajassa.”

Värit ovat aina olleet Emmille tärkeitä, ja se on helppo uskoa, kun katsoo myymälän vaatteiden iloista värimaailmaa.

”Tykkään pukeutua värikkäästi, sillä se vaikuttaa omaan mielialaankin. Kotinikin on oikea väripläjäys”, Emmi hymyilee.

FMN 2

Kuvassa Emmi Laiho ja puodin vaatekokoelmaa.

Elämäntavasta tuli oma yritys

Emmi perusti Forget-Me-Not:n jo vuonna 2008. Sitä aikaisemmin hän oli opiskellut filosofian maisteriksi ja työskennellyt vuosia globaalin mobiiliteknologia-alaan liittyvän pörssiyrityksen tehtävissä.

”Yrityksen arvomaailma oli ristiriidassa oman ajatusmaailman ja elämäntavan kanssa. En voinut allekirjoittaa muun muassa sitä, että yrityksessä valmistettiin tuotteita, joissa ideana oli lähtökohtaisesti, että tuotteen elinkaari on lyhyt ja että ihmisiä pyritään innostamaan ostamaan koko ajan markkinoille tulevia uudempia laitteita. Ylipäätään toimistotyö istui varsin huonosti liikkuvaiseen ja rutiineihin helposti leipääntyvään luontooni”, Emmi kertoo.

Alkuun Forget-Me-Not:n valikoimissa oli lähinnä vaatteita naisen omasta, vuosien saatossa kertyneestä varastosta. Vintagevaatteiden hankkiminen, ’kaikkien paikkojen koluaminen’ , on Emmille mieluisaa puuhaa edelleen.

”Myös muut keräilijät tuovat tänne aarteitaan, heiltä saatamme ostaa kerralla isojakin eriä.”

Kestävää laatua

Nykyajassa Emmiä inhottaa yleinen kulutushysteria ja se, kuinka rikkaat länsimaat käyttävät hyväksi idän köyhiä ja teettävät siellä huonolaatuisia vaatteita, joiden ei ole tarkoituskaan kestää pitkään.

”Haluan todistaa, että hyvää ja kestävää laatua on yhä olemassa. Vintagen lisäksi
täältä löytyy kymmeniä kierrätyshenkisiä ekodesign-merkkejä: vaatteita, asusteita, koruja. Meillä on myös oma kierrätysmallistomme, jossa käytämme laadukkaita retrokankaita. Ompelutyön tekevät paikalliset ompelijat.”

Ilokseen Emmi on huomannut, että ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän pienten, kotimaisten tekijöiden tuotteet.

Kaikki löytyy jo valmiina

Omassa elämässään Emmi pyrkii toteuttamaan arjen valintoja ekologisesti.

”Vuosikausiin en ole juurikaan ostanut mitään uutta. Ajattelen, että kaikki mitä tarvitsen, löytyy jo valmiina. Lasten vaatteita ja tarvikkeita taas kierrätämme tehokkaasti kaveriporukassa."

f m n

Kuvassa Emmi Laiho ja Forget-Me-Notin työntekijä Jaana Lappalainen.

Retroilu yhdistää

”Forget-Me-Notin ympärille on muodostunut kiva porukka. Jotkut heistä ovat aikoinaan olleet täällä töissä harjoittelussa ja jääneet sitten porukkaan. Harrastuneisuus vintageen ja retroon on selvästi tuonut yhteen samanhenkisiä ihmisiä,”
Emmi iloitsee.

Emmin ekoteot ja ekovinkki

Ekotekoja Emmi tekee pienissä elämänvalinnoissa. Jos jokin menee rikki, hän löytää yleensä vastaavan tilalle kierrätyskeskuksista tai kirppareilta.

”Usein käy niin, että löydän sieltä vielä jotain omaperäisempää”, Emmi kertoo.

Emmi haluaa antaa saman asian myös ekovinkiksi lukijoille:

”Seuraavan kerran jos huomaat, että oho, tämä meni rikki, tai että oho, tarvitsen jotakin, voit hetkeksi pysähtyä miettimään, saisitko tarvitsemaasi tai vastaavaa tilalle käytettynä.”

Teksti ja kuva: Mira Haapamäki

Minulla oli ilo ja kunnia haastatella Mekaselskan perustajaa, Milla Havankaa pilvisenä heinäkuisena perjantaina. Iloisen elämänasenteen omaava Milla kertoi työstään ammattijärjestänä ja antoi hyviä näkökulmia kulutuksen vähentämiseen.

Kuka olet ja millaisen tien olet kulkenut tullaksesi tähän yritykseen?

- Olen Milla Havanka ja teen työkseni nykyään ammattijärjestäjän hommia. Olen siis alanvaihtaja ja ennen yritykseni perustamista työskentelin teknologian ja tietojenkäsittelyn parissa Nokialla. Kun 10 vuotta työskentelyä kyseisellä alalla alkoi tulla täyteen, aloin myös kokemaan, ettei tämä työ veisi minua eteenpäin. Siispä päätin vaihtaa kokonaan alaa ja perustaa oman yritykseni, joka kirjattiin viisi vuotta sitten kaupparekisteriin.

Mekaselska

Mikä on yrityksesi ja mitä se tekee?

- Yritykseni nimi on siis Mekaselska ja se toimii ammattijärjestämisen alalla. Nimeä pohdin jonkin aikaa ja nimivinkkejä tuli katseltua esimerkiksi amerikkalaisilta sivustoilta, mutta ne kaikki olivat turhan pliisuja minun mieleeni. Sitten pääni sekamelskassa syttyi idealamppu ja yhtäkkiä nimi oli keksitty. Mekaselska kuulosti juuri siltä, miltä pitikin; omalta.

Ammattijärjestäjät siis nimensä mukaisesti järjestävät ja auttavat ihmisiä järjestämään kotejaan ja näin selviämään käsittämättömästä tavaranpaljoudestaan. Eikä kyse ole pelkästään yksityisistä ihmisistä, vaan myös yritykset saavat järjestäjäpalveluita halutessaan.

Tarjoan myös koiranomistajille koulutusapua pienissä arkipäivän ongelmissa.

Miksi yritys juuri tälle alalle?

- Kiinnostus alalle heräsi, kun törmäsin netissä aiheeseen. Minulla on myös vahva halu auttaa ihmisiä. Ajatuksen ja yrityksen kypsyessä ymmärsin myös, että kaappien järjestämisen lisäksi on paljon muitakin asioita, joita tulee ottaa huomioon, kuten se, että asioita voi nykyään paljon myös vuokrata ja lainata, eikä kaikkea tarvitse itse omistaa. Olen pohtinut myös miten tavarat saataisiin mahdollisimman hyvin kiertämään. Kun ne on kerran tehty, niin olisi ne myös hyvä käyttää loppuun, koska valmistukseen on todennäköisesti kulunut luonnonvaroja, joita ei pitäisi tuhlailla.

Millainen on yrityksesi kohderyhmä?

- Periaatteessa kuka tahansa voi kaivata ammattijärjestäjän apua elämässään, mutta tyypillisiä asiakkaita ovat esimerkiksi pienempään asuntoon muuttavat ihmiset, lapsiperheet ja paljon tavaroita perineet henkilöt.

Kaikki sekamelskan keskellä elävät, jotka tarvitsevat apukäsiä, apupäätä ja joskus ehkä olkapäätäkin hankalissa tilanteissaan.

Mitä ekologisuus ja ympäristönsuojelu sinulle merkitsevät?

- Ne ovat todella tärkeitä arvoja. Ympäristön nykyinen tila huolettaa, varsinkin vanhemman näkökulmasta katsottuna jopa ahdistaa; toivon, että lapseni ja myös heidän jälkeläisensä voisivat tulevaisuudessa vielä elää tällä planeetalla.

Miten voit toteuttaa näitä arvoja käytännössä työsi kautta?

- Koitan auttaa ihmisiä löytämään omat tavaransa uudestaan ja käyttämään omistamiansa asioita tehokkaammin. Ihmisillä tuntuu olevan aina kaapeissaan tavaraa, joiden olemassaoloa he eivät edes muista, niinpä kannustankin heitä shoppailemaan omissa komeroissaan, mikä voi vähentää uuden tavaran ostamisen tarvetta. Lainaus- ja vuokrauspalveluitakin on jonkin verran saatavilla ja parhaani mukaan levitän tietoisuutta niistä vaihtoehdoista. Suosittelen myös ns. vaihtorinkien perustamista, eli perheet, kaveriporukat tai naapurustot voisivat vaihdella keskenään turhia tavaroitaan, ehkä myös hankkia jotain yhteiskäyttöön.

Miten toteutat ekoarvoja ja -valintoja omassa elämässäsi?

- Kun olen nähnyt ihmisten tavaranpaljoutta paljon, olen itse karsinut kaiken turhan ostamisen pois elämästäni. Olen jo useampana vuotena jättänyt alennusmyynnit tietoisesti väliin, koska niistä yleensä tulee tehtyä ne turhimmat heräteostokset. Vaatteissa on hyvä suosia klassisia vaihtoehtoja, jotka ovat aina muodissa. Suosin kirpputoreja aina kun mahdollista.

Mikä on tärkein ekotekosi tähän asti?

- Se, etten ole ostanut itselleni uusia vaatteita myymälöistä ainakaan pariin vuoteen ja olenkin tehnyt siitä haasteen itselleni, että kuinka pitkään pärjää ostamatta uusia.

Mikä olisi ekovinkkisi Ekona-portaalin lukijoille?

- Mene varastoosi penkomaan, mene kaivelemaan kaappejasi, tutki hyllyt, pussukat ja pahvilaatikot ja katso mitä oikeasti omistat, koska niistä voi tehdä yllättäviäkin löytöjä. Shoppaile siis omassa kaapissasi ja osta mahdollisimman vähän uutta. Vähemmän on enemmän.

Teksti: Heidi Honkamäki

Minulla oli ilo haastatella yrittäjä Raini Kiukasta omassa toimistossaan DT-keskuksen myymälässä Tampereen kupeessa Kangasalla. Haastattelun lopussa Raini antaa ekovinkin, joka on jokaisen helppo toteuttaa omien mahdollisuuksien mukaan vaikka jo tänään!

1. Kuka olet ja millaisen tien olet kulkenut tullaksesi tähän yritykseen?

Olen Raini Kiukas ja tieni tänne on ollut pitkä ja polveileva. Juuret juontavat jopa 1970-luvulle asti. Kun aikoinaan hoidin Espoon kaupungissa haja-asutusalueiden jätevesiasioita, tulivat tuolloin kaikenlaiset huussit tutuiksi.

Kangasalla olen toiminut ympäristönsuojelusihteerinä. Kangasalla vesistöllä on tärkeä merkitys, sillä täällä pinta-alasta on yli neljäsosa vettä ja alueen jakaa keskeltä harjujono, jossa on kunnan tärkeät pohjavesialueet. Meillä on myös likaisia järviä, esimerkiksi Kirkkojärvi. Haja- ja vapaa-ajanasutuksesta peräisin olevat ravinteet rehevöittävät järviä siinä missä teollisuuden ja maataloudenkin vedet.

Vuonna 2002 perustimme Käymäläseura Huussi ry:n, joka on kuivakäymälöihin ja ekologiseen sanitaatioon erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. Samoihin aikoihin jouduin lonkkaleikkauksen jälkeen mietiimään sellaista työtä, jossa ei tarvitsisi istua kahdeksasta neljään. Vuonna 2004 perustimme sitten mieheni Pentin kanssa DT-keskuksen.

DT-keskus IMG_1996

2. Mikä on yrityksesi ja mitä se tekee?

Yritykseni on DT-Keskus Kuivakäymälä. Myymme kuivakäymälälaitteita ja niiden tarvikkeita ja varaosia sekä jätevesilaitteita haja-asutusalueille. Tarjoamme tuotteiden lisäksi myös suunnittelu- ja huoltopalveluita. Olemme asiakkaan mukana aina suunnittelusta toteutukseen, myös ongelmien sattuessa. Meiltä voi kysyä:

- mökkitalkkaripalveluita
- jätevesisuunitelmia
- kuivakäymälöiden asennuksia
- jätevesijärjestelmien asennuksen valvontaa
- pienpuhdistamoiden huoltoa

3. Millainen on yrityksesi kohderyhmä?

Haja-asutusalueilla asuvat ja mökkiläiset. Tuloillaan oleva asia on kuivakäymäläpalveluiden järjestäminen erilaisissa tapahtumissa.

4. Mitä ekologisuus ja ympäristönsuojelu merkitsevät sinulle?

Ne ovat ihan perusajatuksiani. Monin keinoin olen miettinyt, miten niitä voisi tuoda myös muiden ihmisten elämään.

5. Miten voit toteuttaa näitä arvoja käytännössä työsi kautta?

Tässä työssä pystyn toteuttamaan niitä hyvin. Mutta unelmoin myös maailmasta, joka toimisi ilman rahaa. Joskus arvoni ja bisnes törmäävät toisiinsa. Mutta bisnes on vain hyväksyttävä, sillä jostakin se leipä on saatava.

6. Miten toteutat ekoarvoja ja -valintoja omassa elämässäsi?

Minulla on pieni kasvimaa jota ravitaan kotikompostilla. Käytämme oman maan yrttejä todella paljon. Kun flunssa uhkaa, otan yrttisiirappia, joka tehoaa aina. Ja tietenkin lajittelemme jätteemme.

7. Mikä on tärkein ekotekosi tähän asti?

DT Keskuksen perustamisen lisäksi tänä keväänä toteuttamamme Hiedanrannan kuivakäymäläkeskus. Hiedanrannan vanhalle tehdasalueelle perustetun kulttuurikeskus Kuivaamon sisälle on asennettu kaksitoista erottelevaa kuivakäymälää ja kuusi vedetöntä pisuaaria. Lisäksi invavessassa on kompostoiva kuivakäymälä.

Ensimmäisen kerran Kuivaamon kuivakäymäläjärjestelmää päästiin käyttämään tänä kesänä SWÄG -festivaaleilla. Jatkossakin kaikki alueen tapahtumissa kävijät saavat kerrankin hajuttoman ja mukavan käymäläkokemuksen, eikä koko hommaan käytetä tippaakaan vettä! Myös ravinteet käytetään osin alueella hyödyksi tänä kesänä.

8. Mikä olisi ekovinkkisi Ekona-portaalin lukijoille?

Suosittelisin kaikkia ihmisiä menemään ulos ja tutustumaan siihen omaan lähiluontoon ja sen erityispiirteisiin.

2 kommenttia

Teksti: Tiina-Mari Isomäki

Tampereen Itsenäisyydenkadulla, kerrostalon kivijalassa, aukeaa tietokoneiden paratiisi. Koneet Kiertoon on yritys, jossa käytetyt tietokoneet saavat uuden elämän. Lahjoituksena saatujen tietokoneiden kovalevyt tyhjennetään ensimmäiseksi, jottei edellisen omistajan tietoja jää koneelle. Koneisiin asennetaan Linux – käyttöjärjestelmä koska se on ilmainen ja virukseton sekä käyttää avointa lähdekoodistoa. Putsattuna ja valmiiksi asennettuna kone on valmis lähtemään uuden omistajan matkaan tai se voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

ryhmäkuva (1)

Ympäristötietoisuuden Paul Brown sai jo isoäidiltään, joka lahjoitti pikkupojalle ympäristöön, vuoriin ja järviin liittyvän tarrakirjan sekä eläinkirjan. Näiden avulla hän tuli kiinnostuneeksi luonnosta ja ympärillä olevista asioista. Aikuisena hän havahtui kaatopaikalla nähdessään tietokonevuoren, joka odotti jatkokäsittelyä. Mieleen tuli ajatus, että voisiko käytetyille koneille tehdä jotakin, jotta ne voisivat jatkaa elinkaartaan. Ajatus alkoi kyteä Paulin mielessä niin paljon, että hän päätti ottaa asioista selvää. Amerikasta, Oregonista löytyi paikka, jossa kierrätettiin tietokoneita. Siellä otettiin vastaan lahjoituksena tietokoneita, ne tyhjennettiin ja korjattiin sekä laitettiin kiertoon hyväntekeväisyyteen – sinne lähti myös Paul kesätöihin oppia ottamaan. Tämä matka oli hyvin opettavainen ja se oli esikuvana Koneet Kiertoon – yritykselle, joka näki päivänvalon vuonna 2012.

Ekologisuus merkitsee paljon niin henkilökohtaisessa elämässä kuin työnkin kautta. ”Pelastetaan maailma yksi tietokone kerrallaan”, kuten Paul asian ilmaisi. Tuuli- ja aurinkovoima kiinnostavat ja Koneet Kiertoon – yrityksen perustamisen hän mainitsi elämänsä ekoteoksi kun asiaa tiedustelin. Pelkästään tietokoneen valmistukseen tuhlataan paljon luonnonvaroja ja jo siitä syystä kone olisi käytettävä viimeiseen asti. Jäimme pohtimaan uusien koneiden elinkaarta, joka lyhenee lyhenemistään. Toteamme, että vanhat tietokoneet ovat kestävämpiä, jos niitä vaan vielä jostakin saa, myös korjattuna ja uusiotuotteena.

Koneet Kiertoon – tietokoneilla ja laitteilla on 3 kk takuu, jonka aikana koneet korjataan ilmaiseksi. Seuraavien 9 kk aikana korjaukset tehdään pienellä summalla, mikäli koneeseen jotain vikaa ilmaantuu ja henkilökohtaisella palvelulla totta kai. Koneet Kiertoon neuvoo ja opastaa ja jos on kiinnostusta muutenkin tietokoneiden kanssa puuhasteluun, voi kysellä Paulilta koulutusta. Yhteistyötä on tehty mm. Mukanetin ja Tietotorin kanssa, joten asiantuntemusta ja tietojen jakamiskykyä löytyy. Koneet Kiertoon – yritykseltä voi hankkia tietokoneen vaikka iäkkäille vanhemmille, sieltä saa tuen ja perehdytyksen samalla kertaa eikä tarvitse yksin miettiä ratkaisuja, mitä koneen käyttö tuo.

Muutaman vuoden toimittuaan on selväksi tullut yksi seikka; potentiaalista asiakaskuntaa kyllä löytyy mutta mainostaminen ja tietoisuuden levittäminen vaatisi yhä enemmän volyymia. Parhaillaan on käynnissä uusien yrityskuvioiden suunnittelu, joka antaa uutta potkua tälle erittäin nerokkaalle ja kannatettavalle yritysidealle. Toivon, että ihmisten tietoisuuteen iskostuisi kierrättäminen myös elektroniikan saralla, jotta maailmasta tulisi jälleen piirun verran parempi paikka meille ja jälkipolvillemme.

Kysyn lopuksi jokaiselta haastateltavalta mikä on hänen ekovinkkinsä Ekona – portaalin lukijoille ja näin vastasi Paul: ” Poimi vieraan heittämä roska maasta kerran päivässä”.

Koneet Kiertoon, Itsenäisyydenkatu 16
Paul Brown 040-540 3340
paul.brown(a)koneetkiertoon.fi
http://www.koneetkiertoon.fi
http://www.facebook.com/koneetkiertoon

Teksti: Tiina-Mari Isomäki

Ekokumppanit Oy:sta Ekonan haastattelukysymyksiin sähköpostitse vastasi Materiaalitalouden ja jätteen synnyn ehkäisyn projektipäällikkö Harri Helin.

Ekokumppanit Oy:n perusti Tampereen kaupunki liikelaitoksineen yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa vuonna 2003. Yhtiön kolmantena omistajana on vuodesta 2009 lähtien ollut myös Tampereen Sähkölaitos Oy. Ekokumppanit Oy on kansainvälisestikin ainutlaatuista ekokumppanuustoimintaa ja se kuuluu eurooppalaiseen energiatoimistojen verkostoon ManagEnergy. Missiona on edistää kestävää kehitystä ja vastuullista elämäntapaa ja olla luotettava ympäristöneuvonnan tuottaja ja tunnettu asiantuntija. Arvoina ovatkin asiantuntemus, kumppanuus, asiakastyytyväisyys ja jatkuva kehittäminen. Ekokumppanit Oy antaa ennaltaehkäisevää neuvontaa ympäristöasioissa tavallisille ihmisille, koululuokille, yrityksille sekä Tampereen kaupungille.

Harrin kuvia 5.4.2012 002 (1)

Harri Helin aloitti Ekokumppanit Oy:ssa vuonna 2006 Jätteen synnyn ehkäisy – ja materiaalitehokkuus – projektin projektisuunnittelijana, tullen sittemmin projektipäälliköksi. Sitä ennen hän on toiminut yli 20 vuotta eri tehtävissä luonnonsuojelujärjestöissä mm. maankäyttö- ja kaavoitusasiantuntijana ja edustanut ympäristöjärjestöjä esim. Eduskunnassa erityisasiantuntijana Maa – aineslakia sekä Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa. Elämänsä tähänastiseksi ekoteokseen Harri Helin mainitseekin Maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa – aineslain porsaanreikien tukkimisen. Hän levittää mielellään työnsä kautta ympäristösuojelun ilosanomaa sillä ekologisuus ja ympäristönsuojelu ovat hänelle itselleen elämäntapa. Henkilökohtaisessa elämässään hän pyrkii toteuttamaan ekoarvoja – ja valintoja parhaan kykynsä mukaan.

Ekovinkkinä Harri Helin vinkkaa: ” Ennen kuin ostat jotain, laita vielä kerran kätesi taskuun ja mieti tarvitsetko oikeasti tuota tuotetta.”

Ekokumppanit Oy
PL 487, 33101 Tampere
ekokumppanit(a)ekokumppanit.fi

Toimisto
Valssipadonraitti 3, Patosilta, 33100 Tampere
040 806 2617 (9.00 – 16.00)

2 kommenttia

Teksti: Tiina-Mari Isomäki

Työhuone Lapintiellä kätkee sisäänsä kolme yrittäjää, joista Laura Saarivuori – Eskola on yksi. Laura valmistaa uusiokoruja vanhoista kolikoista, lusikoista ja leikkelehaarukoista. Silloin kun Suomessa alettiin puhua markan vaihtumista euroksi, Laura opiskeli Lempäälässä, Pirkanmaan Taitokeskuksessa metalli – artesaaniksi. Hän jäi pohtimaan mihin kaikki poistetut rahat joutuvat ja alkoi kokeilla niiden työstämistä uusiotuotteiksi. Ensimmäisten pennikorujen ostajaksi sattui asiakas, joka tahtoi Lauran koruja myös myyntiin. Tästä onnekkaasta sattumasta lähtien pennikorujen valmistamisesta tuli ammatti muiden töiden jäätyä pikkuhiljaa taka – alalle ja T:mi Laurase syntyi vuonna 2006. Laura Saarivuori – Eskola sai ”Vuoden Nuori Kädentaitaja” – palkinnon vuonna 2010.

Laurase penniriipus, pennikorvakorut

Korujen materiaalin Laura hankkii pääosin tutuilta kauppiailta ja keräilijöiltä. Niistä valmistetaan kaula- ja korvakoruja, sormuksia, kalvosinnappeja ja solmiopidikkeitä. Lauralla on oma mallisto, jota hän pyrkii uusimaan vuosittain. Koruissa näkyy tekijänsä ammattitaito korujen laadussa ja tavassa liittää osat yhteen. Asiakkaita, joita Laura tapaa mm. messuilla, kiehtoo pennikorujen nostalgisuus sekä ekologisuus mutta ovathan ne myös persoonallisia asusteita. Tilaustöitä valmistuu myös mm. syntymäpäivälahjaksi, yleensä asiakkaan omasta materiaalista.

Lauran kotiseudut ovat Pohjois – Karjalassa, Enossa. Siellä vietetyt vuodet ja lapsuudenkodista saadut luontoarvot saivat jo teini – ikäisenä Lauran miettimään maailman vääryyksiä. Pikkukylän asukkaat saivat tietoiskuja eläinten oikeuksista julisteista, joita Laura oli kylälle levitellyt. Kasvissyönti tuli myöhemmin mutta sitä Laura pitää ekotekonaan. Hän kokee kehittyvänsä siinä vuosien mittaan ja uuden oppimista kasvisruuan valmistuksesta löytyy koko ajan. Työssään käsitellessään metallia hän yrittää kertoa asiakkailleen myös sen ekologisesta puolesta koska metallia ei raaka – aineena kovin luontoystävälliseksi lueta. Jalometallit voidaan aina sulattaa ja käyttää uudestaan tai kierrättää uusiotuotteiksi, Laura muistuttaa.

Laurase kalvosinnapit

Työskentely rahojen ja vanhojen lusikoiden parissa on antanut myös paljon muuta. Asiakkaat kertovat tarinoitaan tuomistaan lusikoista ja rahojen keräilijät innostuvat kertomaan rahojen taustahistoriaa. Tämä kiinnostaa Lauraa ja on tavallaan antanut laajempaa näkökulmaa myös hänen työskentelemiseensä. Omaa keräilijän luonnettaan voi hyvillä mielin pitää yllä työn ohella ja aina tilastoista ja nippelitiedoista kiinnostuneena Laura on oman alansa löytänyt. Laura pitää todella paljon työstään, mutta jos jotakin saisi toivoa, olisi se koruntekijän paratiisi, jossa voisi nauttia lämmöstä ja valmistaa koruja palmupuiden katveessa.

Laurase 1Toive iso

Lauran ekovinkki löytyi helposti. Kasvisruokailun puolestapuhujana hän suosittelee antamaan kasvisruokailulle mahdollisuuden ja kehottaa viettämään vaikka kerran viikossa kasvisruokapäivää. Hän muistuttaa, että kasvisruokailu ei ole vain salaatin syömistä eikä täydellisyyteen tarvitse pyrkiä mutta silti pienilläkin jutuilla on merkitystä.

EKORU by Laurase
www.ekoru.fi

laurase(a)kotiposti.net
puh.040 1679 629
(sähköpostitse minut saa kuitenkin varmimmin kiinni)
http://www.facebook.com/EkoruByLaurase
Instagramissa #ekorubylaurase

On tullut kuluneeksi reilu puoli vuotta siitä kun hankimme kompostorin ja aloitimme kompostoinnin. Mitä kompostorille ja sen sisällölle kuuluu nyt?

DT-keskus Kuivakäymälästä hankittu Cipax-merkkinen ystävämme tuntuu palvelevan hyvin.

Kevätauringon lämmittäessä nostimme kompostorin autotallista pihalle, entisen karjarakennuksen seinustalle. Nyt elokuussa tyhjensimme noin kolmasosan kompostorin sisällöstä kasvimaan yhteyteen sijoitettuun jälkikompostoriin, jossa tuotos saisi maata tulevaan kevääseen saakka. Tällöin levittäisimme sen kasvimaalle. Tällä välin ravinteet saisivat valua vapaasti maahan, sillä jälkikompostori on pohjastaan avoin.

Puolen vuoden kompostoitumisen jälkeen biojätteet olivat muuttaneet kovasti muotoaan ja tuotos näytti mielestäni varsin kelvolliselta! Aiemmin kompostin alaosaan pesiytyneistä muurahaisistakaan ei ollut näköhavaintoa. Googlaamalla olin ymmärtänyt, että muurahaiset kertovat kompostin olevan mahdollisesti liian kuiva. Tämän havainnon jälkeen kastelimme sisältöä pari kertaa ja nyt elokuussa kosteus olikin lisääntynyt siten, että kompostinesteitä oli kertynyt letkun kautta ulkomaailmaan desilitran verran.

DSC_0077

Cipaxin suuren vetoluukun avaamalla saattaa tarkastella koko kompostoitumisen kaarta, jossa alimmaisena oli puoli vuotta kompostoitunut tuotos ja päällimmäisenä viimeisimmät kompostoriin heitetyt jätteet. Meillä niitä edustivat mm. omenapuista pudonneet mädät omenat, joita ei nyt ajanpuutteen vuoksi ehditty pilkkoa pienempään muotoon, vaikka se suositeltavaa olisikin.

DSC_0081

Kompostointi tuntuu jo tässä vaiheessa palkitsevalta kun edistyminen on silmin nähtävää. Innolla odotamme ensi kevättä ja ravinteikkaan tuotoksen levittämistä kasvimaan rikastajaksi!

DSC_0087

Teksti ja kuvat: Sari Hämäläinen

1 kommentti

Lintujen pesimäaika on käsillä. Viimeistään nyt on syytä puhdistaa vanhat linnunpöntöt, mikäli homma on vielä tekemättä.

Havaitsimme pihapuistamme löytyvän pari vanhaa linnunpönttöä, jotka selvästi kaipasivat jonkinlaista tuunausta ja puhdistamista. Puhdistus hoitui kopistelemalla vanhat sotkut pois ja huuhtomalla pöntöt puutarhaletkulla. Korjaamisessa käytimme kierrätysmateriaaleja.

Pihallamme on monenlaista aikaisemmilta omistajilta jäänyttä irtaimistoa, joka on meille sellaisenaan turhaa. Eräs tällainen asia on koirankoppi. Päätimme hyötykäyttää vanhan koirankopin ja ensimmäiseksi käyttötarkoitukseksi valikoitui linnunpönttöjen korjaaminen.

Koirankoppi

Näistä purkulaudan palasista syntyi uutta vanhojen ja kärsineiden linnunpöntön seinien tilalle. Tikka vai mikä lie käynyt kopauttelemassa pönttöjen seiniä. Sellaisen ainakin tiedän pihapiirissä hääräilevän. Myös linnunpönttöjen taustalevyissä näytti olevan paranneltavaa, joten vaihdoimme samalla nekin. Edes uusia nauloja ja ruuveja ei tarvittu, sillä pöntöissä vanhastaan olleet saivat jatkaa vielä virkaansa.

Kunnostusta kaipaavat

Toisen pöntön kulkuaukon ympärille jäi vielä kiinnittämättä metallilevy. Hoidamme tämän tarvittavat ainekset hankittuamme. Suojalevy on syytä lisätä, jotta pöntön suu jäisi rauhaan voimakasnokkaisilta lintumaailman edustajilta. Kissaa varten kiinnitimme puun ympärille puutarhaverkkoa, luulisi hidastavan kiipeämisintoa. Toisessa puussa verkko olikin jo valmiina.

Aivan sisustuslehtimatskua pönttömme tuskin ovat, mutta ah – niin retroa. Jäämme odottelemaan mitä linnut sanovat, kelpaako vai ei.

Tuunatut

Teksti ja kuvat: Sari Hämäläinen

Muuton myötä kotitalouteemme tuli ajankohtaiseksi kompostorin hankinta. Kompostoinnin aloittaminen keskellä kylmää talvea – hullujen hommaa, voisi joku ajatella. Kierrättämään tottuneena biojätteiden heittäminen sekajätteen joukkoon tuntui kuitenkin suorastaan brutaalilta, jotain oli siis yritettävä.

Lumipyryisenä lauantaina suuntasimme kohti Kangasalan Lentolaan muuttanutta DT-keskus Kuivakäymälää, josta löytyy kuivakäymälöiden ja jätevesilaitteiden lisäksi myös kompostoreita. Vuodesta 1994 toimineen perheyrityksen Raini Kiukas antoi mielellään vinkkejä kompostoinnin aloittamiseen.

”Kannattaa aloittaa mahdollisimman suurella biojätemäärällä ja sitten lisätä jätettä kaksi-kolme kertaa viikossa. Erityisesti talvella kompostoitava biojäte kannattaa silputa mahdollisimman pieniksi paloiksi. Voisi myös miettiä saisiko kompostorin sijoitettua ainakin aluksi rakennuksen sisälle, esimerkiksi varastoon.”, Raini ehdotti.

Keskustelua syntyi myös siitä mitä kompostoriin saa ja ei saa laittaa. Kiukas ei suositellut esimerkiksi kissan jätösten laittamista kompostoriin. ”Ainakin ne tulee olla todella hyvin sekoitettu, muutoin syntyy klimppejä”, Raini ohjeisti. Sen sijaan lehtikompostoria hän piti kissan jätöksille sopivana paikkana. Kalan tähteet Kiukas mainitsi erityisen hyväksi ainekseksi, mutta nekin hyvin pilkottuina.

Kompostointi vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja palauttaa ravinteet takaisin luonnon kiertokulkuun. ”Kompostinesteet ovat erityisen hyvä lannoite, jota ihmiset eivät useinkaan ymmärrä käyttää”, Kiukas pohtii.

Tovin juteltuamme poistuimme myymälästä peräkärryssä uusi ystävämme, Cipax kuumakompostori. Laite vaikutti sopivan simppelin ja tukevan oloiselta. Tyhjentämistä helpottamaan kompostorin etuosasta löytyy suuri vetoluukku. Tässäkin vempeleessä kompostinesteet on mahdollista kerätä letkulla lannoitteeksi. Uskottavuutta laitteelle toi myös viiden vuoden takuuaika sekä pohjoismainen ympäristömerkki.

Uusi ystävämme päätyi autotallin/katoksen puolelle. Laitteen pohjalle aseteltiin mukana tullut lekasoran näköinen materiaali. Tämän ja kompostoitavan aineksen päälle laitettiin välikansi. Lämpötilan mittaaminen onnistuu mukana tulleella mittarilla. Päädyimme myös käyttämään, ainakin näin aluksi, DT-keskuksesta mukaan napattua kuivikerouhetta. Kuivikkeen luvataan nostavan lämpötilan nopeasti, jolloin komposti käynnistyy.

Jäin heti aluksi miettimään aloitimmeko kompostoinnin liian pienellä biojätemäärällä…tämä jää nähtäväksi. Hankalaa biojätteiden säilyttäminen kovin pitkään sisätiloissakaan olisi ollut. Palaamme asiaan!

Teksti ja kuva: Sari Hämäläinen
Kuvassa: DT-keskus Kuivakäymälän Raini Kiukas ja uusi ystävämme Cipax kompostori.