Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan Ekokampaamo Luonnonhelmen naiset Milla Joska ja Tiia Tuomisto vastasivat haastattelukysymyksiin sähköisesti.

Teksti: Mira Haapamäki
Kuvat: Ekokampaamo Luonnonhelmi

Kuka olet/keitä olette ja millaisen tien olet kulkenut tullaksesi tähän yritykseen?

Milla Joska
: Jyväskylästä kotoisin oleva kampaaja-kosmetologi. Oma kampaamo-kauneushoitola on ollut pystyssä kuusi vuotta ja ekokampaamo vuoden verran. Ennen yrittäjyyttä olin työntekijänä toisen palveluksessa 10-vuotta. Yrittäjyyden aloitin itsekseni, mutta pikkuhiljaa yritys kasvanut ja tiimissämme on tällä hetkellä kuusi henkilöä.

Luonnonhelmi milla

Tiia Tuomisto: Olen Kauhajoelta lähtöisin oleva parturi-kampaaja/ekokampaaja. Olen ollut alalla kuusi vuotta ja ekokampaajana näistä kaksi viimeisintä. Kun Studio Helmi avasi isommat tilat vuonna 2012, kuulin vapautuvasta työpaikasta Marilta, jonka kanssa olimme olleet työkavereita jo edellisessä työpaikassamme. Perustin toiminimen ja hyppäsin mukaan Helmeen.

Luonnonhelmi tiia

Mikä on yrityksesi ja mitä se tekee?

Hius ja Kauneus Studio Helmen "ekologinen pikkusisko" Ekokampaamo LuonnonHelmi avattiin kesäkuussa 2015 ja se tarjoaa ekologisia kampaamopalveluita.

Studio Helmi on palvellut asiakkaitaan vuodesta 2010 tarjoten kaikkia perinteisiä kampaamo- ja kauneushoitolapalveluita.

Mistä syntyi idea/tarve kampaamopalveluiden erottamiseen?

Tiia: Studio Helmessä on tarjottu ekologisia kampaamopalveluita 2014 lähtien, kun kouluttauduin ekokampaajaksi. Huomasin jo kouluaikana, että haluan keskittyä ekopalveluihin jossain vaiheessa kokonaan.

Milla: Ekologisten palveluiden tarjoaminen tavallisten kampaamopalveluiden rinnalla rupesi kuitenkin tuntumaan siltä, että olisi hyvä olla kokonaan oma tila rauhoittumiseen ja poissa kampaamokemikaalien tuoksuista. Siitä lähti ajatus laittaa kokonaan toinen toimipiste pelkästään ekologisten palveluiden tarjoamiseen. Tällä seudulla ei ekokampaamoita ole lainkaan, joten ajatus kyllä jännitti aluksi, että kuinka pelkkä ekokampaamo otettaisiin vastaan.

Miten homma käytännössä toteutettiin ja mitkä siinä olivat suurimmat haasteet?

Milla ehdotti, että tuossahan tuo pieni liiketila on vielä vapaana. Sitä mietittiin yön yli ja seuraavana aamuna siitä soitettiin ja se vuokrattiin. Sitten Millan isä kutsuttiin paikalle sahoineen ja vasaroineen. Suurimmat haasteet olivat varmaankin remontin tiukassa aikataulussa... Oli suunnilleen neljä viikkoa avajaisiin ja homma piti toteuttaa muiden töiden ohella.

Sisustus on täysin kierrätettyä, joten haastetta toi myös löytää tarpeelliset huonekalut / esineet eri kirppareilta. Myös remontti toteutettiin lähes kokonaan kierrätetyistä materiaaleista, maaleista yms. Liikkeen ainoat uutena ostetut asiat ovat ajanvaraus- ja kassajärjestelmää varten ostettu tietokone sekä puhelin.

Luonnonhelmi liiketila1


Millainen on yrityksesi kohderyhmä, vaikuttiko kampaamopalveluiden erottaminen kohderyhmään mitenkään?

Meille ovat tervetulleita kaikki.

Nyt kun ekopalvelut ovat erillisessä tilassaan ja nimeen voitiin lisätä Ekokampaamo, niin asiakkaat löytävät meidät helpommin.

Oma tila on tuonut asiakkaiksi hajusteherkkiä, väreille allergisoituneita ja sellaisia, jotka eivät ole voineet "tavallisessa" kampaamossa asioida. Myöskin useat perinteisen kampaamon puolella asioivat haluavat ainakin kokeilla ekologisia palveluita.

Millaisia odotuksia asiakkailla on ekokampaamopalveluita kohtaan, verrattuna tavalliseen kampaamoon?

Moni varaa ajan luettuaan ekologisista kampaamopalveluista netistä, tuttavan suosituksesta tai kokeilunhalusta. Toisilla ei ole juuri mitään odotuksia ja yllättyvät, miten kiiltäviä ja pitkäkestoisia värejä kasveilla saa aikaan. Välillä odotukset ovat todella korkealla, silloin täytyy muistuttaa, että vaikka olen koulutukseltani kampaaja, niin kasveilla väriskaala on hieman suppeampi ja esimerkiksi vaalennus ei ole mahdollista.

Mitä ekologisuus ja ympäristönsuojelu merkisevät sinulle? Miten voit toteuttaa näitä arvoja käytännössä työsi kautta?

Tiia: Ekologisuus on osa perusajatteluani. Koen, että kuluttajana olen vastuussa ostopäätöksestä aina tuotteen kierrättämiseen asti. Ekokampaajan koulutuksessa painotetaan paljon vastuuta ottaa tuotteista selvää. Kun ekokampaaja on tämän pohjatyön tehnyt ja päätynyt tiettyihin tuotesarjoihin, niin asiakkaan ostopäätökset hieman helpottuvat.

Milla: Elinympäristömme tila ja tulevaisuus ihan maailmanlaajuisesti huolettaa, joten yritän kiinnittää kampaamoideni toiminnassa huomiota kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimimiseen, erityisesti lajittelu, energiankulutus ja monet pienet asiat huomioon ottaen. Tiian ekokampaajan koulutus ja ekologiset esimerkit vaikuttivat paljon omaankin ajattelutapaan ja työympäristössämme alkoi myös näkyä kiinnostusta ekologisempia toimintatapoja kohtaan. Oma ekokampaajan koulutukseni tietysti syvensi halua tehdä omalta osaltaan parhaansa ympäristömme eteen.

Miten toteutat ekoarvoja ja -valintoja omassa henkilökohtaisessa elämässäsi?

Tiia: Pyrin huomioimaan ekologisuuden niin monessa kuin vain mahdollista. Suosin kirppareita, en osta turhia, meillä on kotonakin ekosähkö, kierrätän, kuljen pyörällä ja käytän julkista liikennettä. Kahden vuoden aikana koko kosmetiikkavalikoimasta ja siivousaineista olen karsinut turhat pois ja vaihtanut kokonaan ekologisiin ja jätin lihan pois ruokavaliosta.

Milla: Olen vähentänyt valtavasti turhia hankintoja, kiinnittänyt paljon huomiota energiankulutukseen, kierrättämiseen, lajitteluun ja moniin arjen asioihin kuten autottomuus, ruokatottumukset ja hävikki, vaatehankinnat, siivous, pyykinpesu yms... Olen myös vaihtanut päivittäiskosmetiikkaani ja hiustuotteita (joista en ikinä olisi voinut kuvitella luopuvani!) ekologisempiin tuotteisiin.

Luonnonhelmi liiketila2 (1)


Mikä on tärkein ekotekosi tähän asti?

Tiia: Pitäisin ekokampaajan koulutusta yhtenä tärkeimpänä, sillä se on tuonut paljon hyviä muutoksia työympäristöön, mutta myös kotona tehtäviin ekotekoihin. Kun ensin vaihdoin kosmetiikan luonnonkosmetiikkaan, huomasin pian etsiväni ekompia vaihtoehtoja myös pyykinpesuun ja siivoukseen.

Milla: Omien tottumusten pienet muutokset ekologisempaan suuntaan, sekä ekokampaajatutkinnon lopputyö jossa aiheena "kampaamoiden ympäristövastuu", jonka tekemisen myötä oma tietoisuus lisääntyi monien asioiden kohdalla, joiden en aiemmin oikeastaan ollut ajatellut vaikuttavan ympäristömme tulevaisuuteen.

Mikä olisi ekovinkkisi Ekona - portaalin lukijoille?

Pienilläkin valinnoilla on merkitystä!

Toisen vanha on toisen uusi, hanki ja luovu tavaroista kierrättämällä :) Jos pitää hankkia uutta, osta vain kestäviä tavaroita!

Teksti ja kuvat: Heidi Honkamäki

Herttaisesti sisustetussa ravintola-kaupassa Tampereen Tammelassa on oikea vanhanajan tunnelma. Kun astuu kadulta sisään, tuntuu kuin kaikki kiire kaikkoaisi.

”Kerran eräs asiakas totesi, että tämähän on aivan kuin se elokuvan Pieni suklaapuoti”, kertoo kauppias Sanna Iso-Markku. Haastatteluhetki sujui leppoisasti kahvilan puolella pirteän yrittäjän peratessa samalla pussillisen oreganoja.

Aina jotakin ruokaan liittyvää

Sanna on maalta kotoisin, ja hänelle on aina ollut luonnollista, että ruokapöydässä käytetään oman maan antimia. Työkseen Sanna kertoo aina tehneensä jotakin ruokaan liittyvää.

”21-vuotiaana ryhdyin Kotipizza-yrittäjäksi ja siinä vierähtikin yhdeksän vuotta. Toiset 9 vuotta olin töissä Pirkkalan lentokentän kahvilassa. Lempiin tulin yrittäjäksi 3 vuotta sitten.”

Morokin piti ruisleivästä

Ruokapuoti Lempi Oy on luomu- ja lähiruokapuoti, jossa on pieni artesaanileipomo. Myymälän valikoimiin kuuluvat juustot, kananmunat, jauhot ja hiutaleet, leipätuotteet ja vihannekset, joista suurin osa on luomua.

”Suosituimpia tuotteitamme on täällä leivottu ruisleipä, jonka Aamulehden Moron raati valitsi aikoinaan Tampereen parhaimmaksi”, Sanna kertoo.

Lounasta, suolaa ja pippuria

Lempi-puodin asiakaskunta koostuu Sannan mukaan ruokatietoisista ihmisistä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän enemmän puhtaasta lähiruoasta.

Kahvilan puolella on arkisin tarjolla keittolounas. ”Se on laajentanut asiakaskuntaamme”, Sanna iloitsee.

”Suola ja pippuri työssäni on se, että saan tavata mitä erilaisimpia ihmisiä. Myös jotkut kahvila-asiakkaat ovat tutustuneet täällä toisiinsa, ja se tuntuu tosi kivalta.”

Tärkein ekoteko

Kun kysyin, mitä ekologisuus ja ympäristönsuojelu merkitsevät Sannalle, oli vastaus lyhyt ja ytimekäs:

”Asuin lapsuuteni maalla, lähellä luontoa. Omat vanhempani ovat olleet minulle hyvänä esimerkkinä luonnon kunnioittamisessa ja ekologisessa elämäntavassa.”

Oppimiaan arvoja Sanna voi toteuttaa työssään nykyään esimerkiksi lounaalla, jossa raaka-aineina käytetään puodissa myymättä jääneitä kasviksia. Sitä Sanna pitää myös tärkeimpänä ekotekonaan.

”Arvostan hyvin paljon lähituottajia, joiden tuotteita puodissa myydään, ja voin osoittaa kunnioitustani heitä kohtaan myös hävikkiä vähentämällä.

Oman elämän ekovalintoja

Sanna suunnittelee muuttavansa lähiaikoina puilla lämmitettävään hirsitaloon, jonka pihaan hän luonnollisesti laittaisi oman kasvihuoneen ja kasvimaan.

”Taas voin pitää hyvänä esimerkkinä omia vanhempiani, jotka elävät lähes omavaraistaloudessa.”

Kotonaan Sanna käyttää ruuanlaitossa paljon itse keräämiään marjoja, sieniä ja villiyrttejä sekä puodin myymättä jääneitä vihanneksia.

Sannan villiltä maistuva ekovinkki

Sannan ekovinkki - kuinka ollakaan - liittyy myös ruokaan:

”Toivon, että ihmiset rohkaistuisivat käyttämään yhä enemmän villiruokaa, kuten marjoja, sieniä ja villiyrttejä. Ne ovat ilmaista ruokaa, maistuvat hyvältä ja ovat ravintoaineiltaan vertaansa vailla.”

Teksti: Tiina-Mari Isomäki
Kuvat: Copyright Mia Bergius

Rankkasateen saattelemana saavun Pyynikille, Ekokampaamo Oranssiin. Istuudumme ekokampaaja Tiina Heinosen kanssa punaisille nojatuoleille, saan käteeni kupin yrttiteetä ja hetki on näin rauhoitettu haastattelutuokiolle. Ekokampaamo Oranssista saa hiusten energialeikkauksen, joka on kokonaisvaltainen hiustenleikkaustyyli sekä hiusten kasvivärjäystä, joka värjäämisen ohella myös hoitaa hiuksia. Palvelutarjonnassa on hoitoja myös merilevällä, savella ja turpeella sekä intialaista päähierontaa, joka on vanha, Intiasta kotoisin oleva itsehoidon muoto. Tiinalle ekokampaajana on tärkeää huomioida ihminen kokonaisvaltaisesti, jolloin hiusten lisäksi hoidetaan myös mieltä ja kehoa. Käytettävien aineiden ainesosiin kiinnitetään tuotteissa erityistä huomiota. Pyritään välttämään turhia kemikaaleja ja suosimaan luomu- ja ekologisia raaka-aineita, sillä luonnosta saa paljon hiusta hoitavia raaka – aineita. Ekokampaamo Oranssi kiinnittää huomiota myös muussa toiminnassaan ekologisuuteen mm. käyttämällä ekosähköä ja niin kierrättämällä jätteet kuin käyttämällä kierrätystekstiileistä tehtyjä värjäysmyssyjä ja hiustenleikkauskappoja.

_MG_9985, copyright Mia Bergius

Tiina Heinonen on kasvanut maalla ja kertookin saaneensa sieltä perintönä rakkauden luontoon. Ekologisuus ja ympäristönsuojelu ovat Tiinalle 100 % henki ja elämä, pohja ja perusta, siitä ponnistetaan ylöspäin. Tehtyään parturi – kampaajan töitä 15 vuotta, tuli henkinen ahdistus ja ristiriita työssä toteutettavan ideologian ja henkilökohtaisten arvojen välillä. Onneksi löytyi ekokampaaja – koulutus, josta Tiina valmistui 2010 ja tiesi sen jälkeen löytäneensä rauhan ja oman paikkansa. Entinen, ”tavallinen” kampaamo, vaihtui ekokampaamoksi ja muutti Ylöjärveltä Tampereen Palomäentielle, ollen näin ensimmäisiä tamperelaisia ekokampaamoita. Vanha asiakaskunta seurasi osittain matkassa mukana, mutta osalle muutos luonnollisuuteen ei ollut oma juttu. Tuntien Tiinan, he kuitenkin toivottivat onnea uudelle suunnalle ja löytämälleen tielle. Ekokampaamo Oranssin asiakaskunta koostuu tänä päivänä ekologisista asioista kiinnostuneista naisista mutta myös miehet ovat tervetulleita ekokampaamon asiakkaiksi.

_MG_0034, copyright Mia Bergius

Ekokampaaja – koulutukseen haluavia on tänä päivänä huimasti enemmän kuin Tiinan opiskeluaikana. Koulutus annetaan parturi – kampaajan peruskoulutuksen saaneelle lisäkoulutuksena ja osittain varmaan siksi kaikki eivät siirry kokonaan pois synteettisistä aineista. Kuuleman mukaan vain murto – osa valmistuneista olisi jatkanut vain ekokampaajana. Ekokampaajat ry. on osa Suomen Ekoyrittäjät ry:tä, mutta siihen kuuluminen ei takaa sitä, että ekokampaamo olisi vain kasviperäisiä, ekologisia ja biologisia tuotteita käyttävä kampaamo. Jonkinlainen sertifikointi eli laatuluokitus olisi Tiinan mielestä järkevää myös ekokampaamoille, sillä silloin kuluttaja tietäisi, millainen hänen käyttämänsä kampaamo on. Tämä lisäisi rehellisyyttä asiakkaita kohtaan ja säilyttäisi sen arvon ja laaduntakeen ekokampaamoille, joka niille kuuluu.

_MG_0075, copyright Mia Bergius

Tiinan innostuneisuus ja puhumisen taito saa minutkin flow – tilaan. Hän haluaa edistää ihmisten hyvinvointia myös pohtimalla sitä, mikä on maapallon tila ja mitä sille voi tehdä. Valitettavan suuri osa ihmisistä kun ei vielä sitä tiedosta. Ekojalanjälkeä voi pienentää kun järkeistää kuluttamisen. Hän haluaa myös herätellä ihmisiä näkemään että hetki on nyt ja yksinkin voi vaikuttaa. Haavetta kysyessäni, Tiina toteaa olevansa enemmän kuin tyytyväinen nykytilaansa. Mutta jos olisi kaikki raha ja valta, hän ostaisi kaikki metsät mitä sillä rahalla saisi, varsinkin ikimetsää, jota on yhä harvemmassa.

_MG_0016, copyright Mia Bergius

Myös yrttineuvojana toimivan Tiinan ekovinkki on:” Opettele tunnistamaan peltokorte ja nokkonen ja tee niistä hiushuuhde, hiukset kiittävät.” ”Tosin nokkonen ei ole hyväksi vaaleatukkaisille, sillä se voi tummentaa hiuksia,” Tiina vielä huomauttaa.

Tiina Heinonen
Ekokampaamo Oranssi
Palomäentie 30
33230 Tampere
050-5931721

www.kampaamo-oranssi.com

Teksti: Tiina-Mari Isomäki

Tuomarlan tila on yksi Sääksmäen vanhimpia, Ruotsin vallan aikana syntyneitä ratsutiloja. Sen omistajaluetteloa on pidetty jo vuodesta 1539 alkaen ja samalla suvulla tila onkin säilynyt vuodesta 1702. Tuomarla on luomutila, josta 13 ha on nurmella ja talousmetsää 14 ha jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Rauhoitettua vanhaa metsää löytyy 2,2 ha. Tuomarlassa hoidetaan maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja eli vanhoja luonnonlaitumia. Perinnebiotoopit ovat luokiteltu uhanalaisimpien luonnontyyppien joukkoon. Tuomarlassa perinnebiotooppeja laiduntavat nykyisin neljän eri omistajan hevoset ja pellot on vuokrattu nuoremmalle luomuviljelijälle. Tuomarlan tilan naapuri Katja Kärkkäinen pitää pihapiirissä kotieläinpihaa ja järjestää tilauksesta virkistys-, syntymäpäivä- ym. tilaisuuksia pihapiirin entisöidyssä, 1860 – luvun kivipirtissä. Tilalla järjestetään myös luontoretkiä ja kerätään mm. villiyrttejä. Myös moni päiväkoti-, koululais- ja vammaisryhmä käy Tuomarlassa vierailulla. Pihapiirissä näkee myös luomu- ja luontoasioista sekä suoramyyntituotteista kiinnostuneita niin yksittäisiä ihmisiä kuin yhteisöjäkin.

Tuomarla Tuottajatori_Ilkka_tukilla_WP_20140615_13_53_50_Pro (2)

Nykyiselle isännälle, Heimo Tuomarlalle ja hänen perheelleen Heimon sedän perikunta tarjosi aikoinaan tilaisuutta vanhan sukutilan ostoon. Lapsuutensa ja nuoruutensa Tuomarlassa ja siitä lohkotulla Seikan tilalla viettäneenä, Heimo Tuomarla oppi maa- ja metsätöihin jo lapsena. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän opiskeli maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi ja toimi mm. Maataloustuottajain Keskusliitossa sosiaaliasiamiehenä ja osastopäällikkönä sekä STM/TM työsuojeluhallinnon esimies- ja kehittämistehtävissä. Maanviljelijäksi Heimo Tuomarla ryhtyi vuonna 1981.

Perinnebiotooppien hoito on tullut Heimo Tuomarlalle sydämenasiaksi. Luonnonlaitumia hoidetaan laiduntavilla eläimillä, niittämällä ja raivaamalla. Niitto- ja raivausjäte viedään laitumelta pois koska tavoitteena on saada maaperä vähäravinteiseksi. Näin luodaan elintilaa Suomen luonnon alkuperäiskasveille, jotka helposti jäävät rehevämpien kasvien varjoon ja häviävät. Moni tilalla vieraillut onkin sanonut, että sen tärkeämpää kuin uhanalaisen luonnon säilyttäminen, ei ole. Heimo Tuomarlalle myönnettiin kesäkuun alussa Suomen luonnonsuojeluliiton SLL:n Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin vuoden 2015 ympäristöpalkinto vuosikymmeniä jatkuneesta pitkäjänteisestä työstä perinnemaisemien hyväksi.

Tuomarla Aitatolppien kuorimista ja hiilestystä_WP_20140418_15_11_57_Pro (2)

Henkilökohtaisessa elämässänsä Heimo Tuomarla toteuttaa ekoarvoja mm. suuren ja vanhan päärakennuksen lämpötilan laskemisella ja vain parin huoneen lämmittämisellä talviaikaan. Lämmitys hoidetaan oman metsän puilla sekä ilmalämpöpumpuilla. Vettä käytetään harkiten, ruokaostokset ovat kotimaista ja luomua ja autona on pienikulutuksinen dieselauto. Maatilan valinnoissa ekologisuus näkyy ensisijaisesti perinnebiotooppien hoitona sekä sillä, että pellot ovat olleet luomussa jo vuodesta 1985 ja ovat edelleen vuokraviljelijöiden aikana. Myös talousmetsissä pidetään yllä jatkuvan kasvatuksen periaatetta.

Ekotekonaan Heimo Tuomarla pitää maatilan luontoarvojen säilyttämisen. Tavoitellaan sitä, että luonnon monimuotoisuus olisi mahdollisimman tasapainoinen sisältäen kaikkia keskeisiä luontoelementtejä sopusointuisessa suhteessa. Näistä mainittakoon mm. peltomaan mikrobiologinen tutkimus (MABIN 1997-99), jossa Tuomarlan pellolta löytyi joukon suurin lierojen biomassa/hehtaari kun mukana oli 10 luomu- ja 10 tavallista tilaa. Tuomarlan navetasta on löytynyt myös jo sukupuuttoon kuolleeksi vuonna 2010 luokiteltu kovakuoriainen, ruskomantukuntikas, joka tutkimuksen mukaan viihtyy karjasuojissa säilytettävässä lannassa (Juha Salokannel, Diamina 2012).

Heimo Tuomarlan mielestä ilmastonmuutos voi aiheuttaa monia yllätyksiä nykyihmiselle, joka on tottunut mukavuuksiin ja turvallisiin elinoloihin. Jos sääolojen ääri-ilmiöt yleistyvät, ne luultavasti koskevat useita maita samanaikaisesti ja elintarvikkeiden tuonti ulkomailta voi tyrehtyä. Tärkein ihmisen hyvinvointitekijä on luonnon monimuotoisuus, ja siinä yksityisen ihmisen merkittävin valinta on ruoka. Monimuotoisuutta voi parhaiten ylläpitää syömällä kotimaista ruokaa, mieluiten luomuna ja yhtä hyvin kasvikunnan kuin eläinkunnan tuotteita. Niin kauan kuin ihminen ei ole oppinut syömään ruohoa, tarvitaan kotieläimiä, jotka jalostavat ihmisen syötäväksi kelpaavia tuotteita heinäkasveista. Ne taas kestävät ilmaston ääri-ilmiöitä paljon paremmin kuin muut viljelykasvit. Kotieläinten oikeuksista tärkein on mahdollisuus päästä kesällä laitumelle. Alamme ehkä vasta aavistaa, kuinka suuri merkitys sillä on luonnon monimuotoisuudelle.

Ekovinkki liittyy kuitenkin ihan arkiseen asiaan, jota varmaankin jokainen meistä harjoittaa, nimittäin siivoamiseen. Heimo Tuomarla viittaa johtavan allergiatutkijan Tari Haahtelan mietteisiin mikrobeista, liiasta hygieniasta ja allergioiden yleistymisestä (Luonnonsuojelija – lehti 2/2015) ja sanookin:
”Älä siivoa liikaa!”.

Tuomarlan tila
Heimo Tuomarla
Kärjenniementie 60
37860 Kärjenniemi
0400 636 621

Kokoustilojen ja muun toiminnan tarjouspyynnöt ja tiedustelut:
tahkatalli(a)hotmail.fi ja
netin kautta.

Teksti ja kuva: Tiina-Mari Isomäki

Astun Kuninkaankadulta rappukäytävään ja kiipeän toiseen kerrokseen Ekokampaamo Shantiin. Jo kampaamon oven sisäpuolella tuntuu kuin olisi toisessa ajassa ja toisessa maailmassa. Aika tavallaan pysähtyy ja rauha laskeutuu ylleni. Istuudun Shantin omistajan Miia Itämetsän kanssa kampaamotuoleille ja kiireisestä aikataulusta huolimatta juttelumme soljuu leppoisasti ja kiireettömästi.

Miian tie ekologisempaan elämään alkoi oikeastaan ravinnon kautta. Ensin muutettiin ravintotottumukset ja sen jälkeen jatkettiin seuraavaan elämän osa – alueeseen. Hyvin pian Miian huomio kiinnittyi myös ammattiinsa kampaajana. Helsingistä löytyi koulutus, jossa kampaajia koulutettiin ekokampaajiksi ja sinne Miiakin lähti. Sen jälkeen hän tiesi mitä haluaisi. Paluu vuokratuolille toisen omistamaan kampaamoon ei enää houkutellut koska ekokampaajan arvot eivät enää sopineet yhteen ”tavallisen kampaajan” roolin kanssa. Miian oma Ekokampaamo Shanti näki päivänvalon vuonna 2012.

ShantiDSC03124 (1)

Ekokampaamo Shantissa käytetään ekosertifikoituja tuotteita eli niiden valmistuksessa suositaan luonnollisia ja luomulaatuisia raaka-aineita. Tuotteet ovat mahdollisimman vähän prosessoituja eikä raaka – aineita tai valmiita tuotteita saa testata eläimillä eikä niiden tuotanto, käyttö tai hävittäminen saa tuottaa suurempaa haittaa ympäristölle. Hiusten värjäämiseen tarkoitetut väriaineet ovat peräisin kasveista kuivatetuista kasvijauheista. Jo kolmesta eri jauheesta voidaan sekoittaa kaikki tarvittavat värit. Ainoastaan kylmää punaista tai vaalennusta kasviväreistä ei saada. Myöskään permanentteja ei ekologisesti pystytä tekemään. Värin kiinnittyminen hiuksiin vie hieman kauemmin mutta väri pysyy kuin kestoväri.

Miian näkemyksen mukaan ekokampaamot ovat tulleet jäädäkseen. Asiakaskunta on profiloitunut 30 – 50 vuotiaisiin naisiin mutta hiusten kasvivärjäys sopii kaikenikäisille. Osa asiakkaista tulee Ekokampaamo Shantiin siksi, että ovat tietoisia synteettisten hiusvärien kemikaaleista ja niiden haitallisuudesta ja haluavat luonnollisemman ja hellemmän värjäyksen hiuksillensa. Valitettavan moni on jo allergisoitunut synteettisten väriaineiden sisältämille aineille mutta onneksi tietoisuus hiusten värjäämisen ekologisemmasta vaihtoehdosta on lisääntynyt. Miia luonnehtii itseään holistiseksi ekokampaajaksi eli hän haluaa nähdä ihmisen kokonaisuutena, kokonaisvaltaisemmin. Siksi Shantissa on tarjolla myös mm. hiusten energialeikkausta ja intialaista päähierontaa.

Ekologisuus on osa Miiaa ja hänestä pienetkin teot ympäristölle ovat myös itselle hyväksi ja se luo luonnostaan positiivisen kierteen, jossa kaikilla on hyvä olla. Työssään hän toteuttaa elämäntapaansa sen lisäksi että luonnollisena osana elämään kuuluu myös luomu – ruoka ja kaikki ekologiset teot, joihin voi vaikuttaa valinnoillaan. Ekoteokseen Miia kertoo villiyrtteilyn. Luonnosta löytyvä vihreä on puhdasta ja tuoretta, tietää mitä syö ja voi jättää kaupan salaatit ostamatta. Samalla säästää luontoa - villiyrtin kun saa ilman pakkausjätettä.

Ekovinkikseen Miia miettii jotakin hiuksiin liittyvää ja sanookin hetken mietittyään että ihmiset voisivat siirtyä palashampoon käyttäjiksi, sillä se on ekologisempi vaihtoehto. Shampoopalan sisältämät aineet ovat tunnettuja, yleensä luonnollisia ja luonnosta peräisin olevia raaka – aineita eikä siitä synny haitallista muovijätettä niin kuin shampoopullosta. Yhdyn mielelläni Miian vinkkaukseen sillä itse olen käyttänyt jo pitkään palashampoota eikä paluuta synteettisiin shampoihin enää ole.

Ekokampaamo Shanti
Kuninkaankatu 15 B 7, 2.krs
33210 Tampere
p. 040 9676262

Kesäloma oli sulkenut Ravintola C:n oven pariksi viikoksi mutta siitä huolimatta keittiömestari – ravintoloitsija Ilkka Isotalo ottaa minut vastaan haastattelutuokiota varten. Pienessä mutta tyylikkäässä ravintolassa etusijalla on hyvin tehty ja korkealaatuisista aineksista valmistettu ruokaelämys. Ilkka mainitsee läheltä tuotetun ja luomuruuan, jota Ravintola C vain ja ainoastaan haluaa tarjota. Lisänä villiyrtit, joita löytää ihan pihapiiristäkin. Kun pyritään kokonaiselämykseen, niin ruoan kuin juomankin osalta, valitaan myös juomat pääosin luonnonmukaista toimintaa kunnioittavilta viljelijöiltä. Tarjolla on myös alkoholiton juomapaketti, joka sisältää paljon itse tehtyjä, mutta myös paikallisilta toimijoilta tulevia mehuja.

Ilkan lapsuudenkodissa arvostettiin kotiruokaa eikä eineksiä syöty. Pöytään laitettiin ruokaa vaikka puolikkaasta porsaasta, josta hyödynnettiin kaikki. Näin peruskäsitys ruuasta ja sen kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä ravinnoksi saivat siemenensä. Poliisia Ilkasta ei tullut mutta tie vei merenkulkuoppilaitokseen, jossa hän opiskeli kokiksi. Ammattiaan hän harjoitti hetken Helsingissä mutta päätyi sitten Tampereelle ja Näsinneulaan, jossa viihtyi 7 vuotta. Heikki Ahopelto oli ja on Ilkalle esikuva lähiruuan puolestapuhujana ja näiden ajatusten innoittamana Ravintola C aloitti toimintansa vuonna 2008.

C 1

Aluksi Ravintola C tarjosi hyvää ruokaa ja juomaa, joiden raaka-aineet tuotettiin suurelta osin ulkomailta, paikallisuus oli lähinnä lisäarvo. Tällä hetkellä panostetaan kokonaisvaltaiseen elämykseen, jonka raaka - aineet ovat kokonaan, mausteita ja suklaata lukuun ottamatta, lähi- tai luomutuotantoa. Ravintolan päivä alkaa keittiön puolella jo puolilta päivin kun mm. kalat perataan, juurekset pestään ja kuoritaan. Kaikki muukin kerätään, säilötään ja valmistetaan itse. Voikukan nuput käytetään kapriksina ja nokkosen hapatustakin on kokeiltu. Näin villiyrttiaikaan Ilkka käy keräämässä villiyrtitkin itse, joten raaka - aineet taatusti ovat laadukkaita ja tuoreita. Asiakaskunta ei välttämättä ole tietoinen tästä kaikesta – olisiko kuitenkin syytä hieman kertoa tästäkin puolesta enemmän, Ilkka miettii.

C 2

Ravintola C:n perustaminen on ollut Ilkan mielestä hänen ekotekonsa, sillä se on toiminut esimerkkinä muille, ja tuonut lähi- ja luomuruokaa tunnetuksi omalta osaltaan. Suomesta löytyy yllättävän paljon erilaisia raaka – aineita mistä tehdä ruokaa, Ilkkakin joskus hämmästyy kuinka vähän hävikkiä ravintola tuottaa kun hyödynnetään kaikki mikä hyödynnettävissä on. Lähi- ja luomuruokatuotanto on tullut jäädäkseen ja se on hyvä, sillä myös maa kiittää. Omien lapsien myötä Ilkan näkemys on laajentunut siitä, kuinka tärkeää on käyttää aineksia paikallisesti ja luomuviljelynä. Maa voi hyvin näin kohdeltuna ja tuo iloa seuraavillekin jälkipolville.

C 3

Tämänkaltaisen ravintoloitsijan elämä on elämäntapa. Lähi – ja luomuruuan puolesta ei voi puhua liikaa sillä tavoitteena olisi saada ihmisten lisäämään näin tuotettujen raaka – aineiden käyttöä. Myös tietoisuutta siitä, että läheltä löytyy hyvää, puhdasta ja laadukasta, ei koskaan ole liikaa. Ilkan ekovinkki onkin että ”Tee itse ruokasi niin tiedät mitä syöt”. Toki kaikkea ei vielä ole saavutettu vaikka suunta onkin löytynyt; maalaisravintola olisi unelmien täyttymys. Eikä nyt tarkoiteta ravintolaa, joka on sisustettu maalaisromanttisesti ja jossa tarjoillaan ranskanperunoita. Unelmaravintola olisi oikeasti maalla, pellon vieressä, josta porkkanat ja muut ainekset pöytään tulisivat ja jonka asiakkaat näkisivät; laatua ja läheltä.

Ravintola C
Rautatienkatu 20, 3310 TAMPERE
010 6179 760
c(@)ravintola-c.fi

Teksti: Tiina-Mari Isomäki
Kuvat: Annaliisa Nikus

Villivihannekset hehkuvat nyt varsinkin Etelä-Suomessa. Vuohenputkea on saanut kerätä lämpimiltä paikoilta jo muutaman viikon ajan. Myös maitohorsma, voikukat, nokkonen ja poimulehti ovat parhaimmillaan. Sesongin kunniaksi päätin testailla viikon ajan erilaisia villivihannesruokia, joiden reseptejä löysin internetistä. Lopussa paljastan mitkä resepteistä kutkuttelivat eniten omia makuhermoja.

Vuohenputkista jauhelihaa
Viikon aloitti vuohenputkinen jauheliha, jonka kyytipoikana nautimme itse tehtyjä lohkoperunoita ja mungpavun ituja. Monet villivihannekset, myös vuohenputket kannattaa syödä nuorina. Vuohenputkisatoa voi kuitenkin korjata pihamaalta pitkin kesää, kunhan muistaa välillä niittää liiaksi rehahtaneet kasvustot.
Reseptin vuohenputkiseen jauhelihaan löysin Tuulan puutarhat -blogista

vuohenputkinen jauheliha

Oli mukavaa, että ohjeessa kehotettiin käyttämään riista- tai luomujauhelihaa. Itse kokeilin ohjetta highlanderin lihalla, jota olemme ostaneet Ekonassakin mukana olevalta Ojalan tilalta. Reseptin kaprikset sopivat yllättävän hyvin mukaan matkaan ja kun kermalla höystetään, ei voi tulla pahaa :)

Vuohenputki-kurkkuhöystö

Pihastamme löytyy runsaasti vuohenputkea, joten päätin hyödyntää sitä toistekin. Vuohenputki-kurkkuhöystö oli makoisa kokemus. Lisukkeena toimi tällä kertaa perunamuusi ja kikherneet. Kurkku sopii hyvin yhteen vuohenputken kanssa. Valmistamista seuraavana päivänä ruoka oli tosin menettänyt hohtonsa, joten kannattaakin nauttia tämä mahdollisimman tuoreena. Resepti löytyi Kotivinkin sivuilta.

vuohenputkikurkkuhöystö

Friteerattu maitohorsma

Maitohorsma on helpointa valmistaa parsan tavoin. Yksinkertainen paisto ja helpot mausteet tekevät tästä lähes pikaruokaa. Ohje löytyy vaikkapa Teemu Skogbergin ruokablogista.

friteerattu maitohorsma

Maitohorsma sopii varmasti monenkin ruokalajin kanssa. Me söimme sitä pastan ja pinaatti-fetakastikkeen lisukkeena. Kyytipoikien miettimiseen olisi voinut ehkä käyttää enemmänkin aikaa. Välillä tuli tunne, että nämä toimivat paremmin erikseen kuin yhdessä. Tästä ei ole kuitenkaan horsmaa syyttäminen.

Nokkosmunakas

Tämä toimii!

Pihallemme on ilmestynyt ainakin toistaiseksi vähänlaisesti nokkosta, joten joudun myöntämään, että korvasin osan pakastimesta löytyneellä viimekesäisellä kasvimaapinaatilla. Samoin kevätsipulin kuningasaika kaupassa taitaa olla ohi. Ainakaan itse en sitä enää löytänyt, joten kevätsipulin virkaa toimitti tällä kertaa pihallamme kasvava ruohosipuli.

Nokkosmunakas

Nokkosta on muuten pinaatin tavoin hyvä pakastaa ja muutoinkin käyttö pinaatin lailla onnistuu mainiosti. Rautaa nokkosessa on pinaattiin verrattuna seitsenkertaisesti ja muutoinkin se on ravintopitoisuudeltaan huippuluokkaa. Ohje nokkosmunakkaaseen löytyy täältä .

Voikukka-vuohenjuustokääryleet

Nämäkin olivat herkullisia. Vaati vain pientä näpertelyä taiteilla vuohenjuusto pihamme pikkuruisten voikukkien sisälle. Voikukista kannattaa unohtaa suuret ja sahalaitaiset. Maultaan nämä tasaisemmat ja pienemmät olivat ylivertaisia. Tähän reseptiin et montaa ainesosaa tarvitse! http://www.menaiset.fi/artikkeli/reseptit/keita_ja_friteeraa_kokkaa_rikkaruohoista_herkkuja

voikukkaa vuohenjuustolla

Poimulehtidippi

Dippikastikkeestakin voi tehdä terveellistä. Tämä dippi oli varsin kelvollista ja sopii myös vegaaneille. Hieman haasteelliseksi muodostui se, että reseptistä puuttuu ainesten määrät. Tällä kertaa dipissämme taisi olla hieman liikaa sitruunamehua. Ensi kerralla olemme viisaampia. Ohje reseptiin löytyy mainiolta hortoiluun keskittyneeltä sivustolta:
http://www.hortoilu.fi/poimulehti/.

poimulehtidippi

Viikon voittajat

Viikon voittajiksi selviytyivät nokkosmunakas ja vuohenputkinen jauheliha. Suosittelen!

Tampereen Teiskon puolella yksityismetsissä on runsaasti hyviä marja- ja sienimaita. Asutus ja metsähakkuut muuttavat ja usein heikentävät luonnonmarja- ja sienisatoa. Hyvin usein karuillekin ranta-alueille kypsyy jonkun verran mustikkaa. Keväthallat ja pölyttävien hyönteisten vähyys verottavat etenkin mustikkasatoa. Puolukan, mutta myös mustikan sato kärsii marjomisaikaisesta kuivuudesta. Mustikka kypsyy poimittavaksi heinäkuun puolenvälin paikkeilla ja on poimittavissa ihan elokuun lopulle. Puolukkaa kannattaa poimia mäntykankailta ja kalliomänniköistä hyvin kypsyneenä vasta syys-lokakuun vaihteesta lähtien.

Mustikka

Esittelemme alla lyhyesti muutamia marja- ja sienipaikkoja Tampereella.

Vadelma valon kasvina antaa runsasta satoa metsän reunoissa ja avohakkuualueilla parin vuoden päästä hakkuista. Sienisato on hyvin herkkä kesäkauden kuivuudelle. Sama metsä voi tuottaa hyvin erilaisesti satoa eri vuosina. Sadon puhkeamisen ajankohta myös vaihtelee jopa kuukausia. Siellä missä on hyvä kangasmetsä, on myös yleensä hyvä sienisato. Suurin osa ruokasienistämme kun on mykorritsasieniä ja kasvavat symbioosissa emäpuun kanssa.

Lue lisää Tampereen luonnonsuojelualeista ja luontopoluista Tampereen kaupungin sivuilta.

Luonnonsuojelualueet

Ikuri-Kalkun Myllypuro Kartta sienet: koivujen seurassa karvarouskua
Viikinsaari Kartta kts jäljempänä luontopolut
Vaakkolammi-Likokallio: Lisätietoja sienet: haperoita, lehmäntattia, karvarouskua
Pyynikki Kartta sienet: runsaasti sieniä, haperoita, rouskuja, tatteja, vahveroita
marjat: mustikkaa, vähän puolukkaa
kts jäljempänä luontopolut
Peltolammi-Pärrinkoski: Kartta sienet: haperoita, rouskuja, tatteja, mustatorvisientä
Halimasjärvi: + Kartta sienet: haperoita, rouskuja esim. nokirousku, tatteja
marjat: mustikkaa
Sorilanlammen katajaketo: - Lisätietoja
Vattula: +++ Lisätietoja kts jäljempänä luontopolut
Palvajärvi-Koirajärvi: - Lisätietoja
Järvenpää-Majaketo: - Lisätietoja
Paarlahden Isosaari: - Lisätietoja
Iso-Kuhmo: Lisätietoja sienet: haperoita, rouskuja, tatteja
Valkeekivenlahden (Ylöjärvi, om. Tampere) purolehto: Lisätietoja sienet: haperoita, kuusenleppärouskua
Tummaverkkoperhosniityt: - Lisätietoja
Särkijärven jalopuumetsikkö: - Lisätietoja
Myyrysniemen jalopuumetsikkö: - Lisätietoja
Peräjoki: - Lisätietoja

Luontopolut

Iidesjärvi sienet: haperoita, tatteja
Kauppi-Niihama(-Soukonvuori): +++ sienet: haperoita, rouskuja, tatteja, vahveroita, mustatorvisientä, kuusenherkkusientä
marjat: mustikkaa, puolukkaa
Viikinsaari sienet: runsaasti haperoita, tatteja, rouskuja, kantarellia
Pyynikki Kartta sienet: runsaasti sieniä, haperoita, rouskuja, tatteja, vahveroita marjat: mustikkaa, vähän puolukkaa
Tohloppi-Epilänharju: ++ sienet: haperoita, rouskuja, tatteja, kantarellejä
Hervantajärvi: +++ sienet: haperoita, rouskuja, tatteja, vahveroita, mustatorvisieniä
marjat: mustikkaa, puolukkaa
Vaakkolammi Lisätietoja sienet: haperoita, lehmäntattia
Vattula-Kintulammi: +++ Lisätietoja sienet: haperoita, rouskuja, tatteja, mustatorvisientä, kantarellia, suppilovahveroita ja esim. männyntuoksuvalmuskaa
marjat: mustikkaa, runsaasti aluetta halkovan sähkölinjan tuntumassa puolukkaa
Teksti: Eila Smolander